archive-org.com » ORG » A » AIKAKONE.ORG

Total: 561

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Neil Gaiman: Tähtisumua
    haaveileva nuori mies Tähtisumua on perinteinen satu jo tarinansa lähtökohdassa että ihmisen salaisen toiveen toteutuminen johtaa suurimpiin selkkauksiin etenkin jos kotikylä sattuu sijaitsemaan haltiamaan naapurissa Kerran yhdeksässä vuodessa tämän Muuri nimisen kylän laidalla järjestetään haltiamarkkinat joista ihmisetkin pääsevät osallisiksi Muina aikoina kivimuuri erottaa ihmisten ja haltioiden maailman toisistaan mutta markkinoilla ihmiset pääsevät näkevät asioita joista he eivät edes tiedä haaveilleensa Markkinoiden aattona Thornin suvun nuorukainen ehkäpä Dickensiä muistuttava tulee kohdanneeksi taikurin joka toteuttaa laiskansutkean nuorukaisen salaisimman toiveen Odottamansa romanssin sijaan nuorukainen saa kokea yhden yön intohimon Yhdeksän kuukautta myöhemmin muurin tuolta puolen tuodaan vastasyntynyt Tristran Thorn Hänet kasvatetaan ihmislapsena kunnes hän vuorostaan on kylliksi vanha toistamaan isänsä virheet Tähtisumua on romaanin mittainen tarina Tristranin retkestä haltiamaassa perinteinen sinne ja takaisin jonka juonenkäänteet osoittavat suurta ymmärrystä sankarisadun kliseiden kiertämiseen Kevytmielinen lupaus pudonneen tähden noutamisesta johtaa seikkailuun jossa rohkea mielikuvitus voi päihittää haltiamaan luonnonvoimat Pudonnutta tähteä tavoittelevat Tristranin lisäksi haltiamaan mahtihenkilöt noidat ja julmat kruununperijät Sankaria kasvattavalla retkellä tulee tietysti kohdata sopiva määrä avustajia sekä löytää välineitä matkan edistymiseksi ja vastustajien voittamiseksi Tyypillistä Gaimanille ovat tarinaan puikahtavat pienet ihmeelliset muistoesineet jotka ovat merkkejä aiemmista seikkailijoista sekä seikkailun kliseiden oivallinen kommentointi Koska Gaiman ei välttele minkään elämänalueen kuvausta hänen tarinoidensa sivuhenkilöt ovat hyvinkin uljaita tai raadollisia kun taas päähenkilön tehtävä on oppia kestämään se että elämä heittelehtii näiden ääripäiden välillä Väkivalta voidaan esittää yhdessä tilanteessa koomisena kun sama teko näyttäytyy seuraavassa tilanteessa pelkästään surullisena ja kauheana Lumoavinta Gaimanin tarinoissa lienee se että taivasta tai helvettiä uhmaaviin metafyysisiin tehtäviin suhtaudutaan käytännöllisesti sadunkerronnan tunnelmissa Tähtisumussa Gaiman käyttää hienosti sankarisatujen perinteistä arvonvaihtoa vasta vähitellen sankari tajuaa mitä hän todella on tavoitellut lähtiessään hakemaan Haltiamaan perälle pudonnutta tähteä Jotkut yksityiskohdista ja henkilöistä ovat tuttuja Gaimanin aiemmista tarinoista vaikkakin tämänkertainen haltiamaailma on ylimalkaisemmin hahmotettu kuin hänen albumeissaan Mutta Haltiamaa on suurempi kuin Englanti sillä se on suurempi kuin

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arvostelut/k00tahtisumua.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Stephen Gallagher: Paholainen lasin takana
    Barkerin kauhunäkyjä Tarinassa ei ole laisinkaan yliluonnollisia piirteitä ja kielikuva paholaisesta lasin takana viittaa psykopaatin tuntemuksiin peilikuvansa äärellä Thomas Harrisin mahtipsykoista lasintakainen paholainen eroaa astetta uskottavamman ihmiskuvauksensa ansiosta Myös tapahtumaympäristöjen brittiläinen paikallisväri auttaa kertomusta eteenpäin Kurjistuva teollisuuskaupunki ja unohtuva rantalomakohde sopivat hyvin kuvastelemaan ihmismielenkin peruuttamatonta hajoamista Varsinaista kauhua ei kirjasta löydy juuri laisinkaan Oikeastaan kyseessä on kohtalaisen tavanomainen nykydekkari Nokkelasti sanailtu ja perinteisiä ratkaisuja kaihtava toteutus tekee kirjasta kuitenkin kiinnostavan

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k91paholainen.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Mark S. Geston: Out of the Mouth of the Dragon
    kannalta Aaaaarrgghh Olen ollut huomaavinani pitkän aktiiviharrastusurani aikana että monet kirjoittajat väen väkisin ymppäävät novelleihinsa tai mikä vielä pahempaa romaaneihinsa suinpäin rakastuvan nuorenparin tai uskallettuja seksikohtauksia ilmeisesti kuvitellen että niin kuuluu jonkin epämääräisen tavan tai vielä epämääräisempien kirjallisten esikuvien mukaan tehdä Valitettavasti harvat kirjoittajat ko aihepiirissä onnistuvat ohi tai ylitse kuluneiden kaavamaisuuksien henrymillereiksi tai emilybrontiksi tai mihaillermontoveiksi kun ei noin vain pystymetsästä tulla vaan heiksi pitää syntyä Monet ovat itse itsensä kutsuneet tällekin alalle mutta harvat tulleet valituiksi se on vakaa mielipiteeni josta tietenkin jokainen lukija voi olla eri mieltä Vaan parempi olla olematta Yrittäähän toki saa seksikohtausten ja romanttisten sivujuonien ymppäämistä tieteiskertomuksiin ei siitä vielä rangaista Joku voi yrityksessään onnistuakin ehkä yksi tuhannesta mutta suurimmalle osalle kirjoittajista tarjoaisin mieluummin roimaa annosta itsekritiikkiä Ja enpä malta olla myöskään antamatta varteenotettavaa vihjettä aloitteleville sf novellisteille Kirjoittakaa hyvät tulevat atoroxistit ensiksi suhteita seksiä romantiikkaa jorinanne pöytälaatikkoon ja unohtakaa ne sitten sinne kymmeneksi sic vuodeksi Näin säästyy monen kriitikon kynän muste tai printterin nauha eikä kirjoittajankaan tarvitse pahoittaa mieltään taukkien kriitikkosetien ja tätien ilkeästä ja kohtuuttoman asiantuntemattomasta kritiikistä Jos kuitenkin sattuisi käymään niin että muut kirjoittamanne tieteisjorinat hyväksytään kiljuen julkaistavaksi ja lisää vaaditaan niin ehkä voisitte tuoda julki edellä mainittuja aihepiirejä käsittelevät pöytälaatikkotuotoksennekin Mutta vain ja ainoastaan sillä edellytyksellä että teiltä niin julkaisua suorastaan rukoillaan Erikseen vielä huomauttaisin ettette näissä suhteita asioissa yleensä saa palautetta sf lehtien toimituksista vaan mikä kaikkein pahinta saatatte jopa päätyä juttuinenne julkaistuksi Ja niin kurja kliseinen tarinanne päätyy kaikenmaailman sunnuntaikriitikoiden reposteltavaksi Ja lopputuloksena on että teidät ja novellinne haukutaan lyttyyn tarinan sisältämien kaavamaisten poika tapaa tytön ja mitä kaikkea siitä sitten seuraa konseptioiden vuoksi Puhun muuten karvaasta kokemuksesta Mutta takaisin asiaan eli perustelemaan sitä miksi Gestonin vuonna 1969 kirjoittama romaani on niin pirun hyvä Huomaan että perusteluni tulevat olemaan varsin yleispäteviä mutta olkoon näitä jorinoita voivat Aikakoneen lukijat sitten soveltaa muihinkin niin sanottuihin Hyviin Kirjoihin Heti puuttuvien seksikohtausten jälkeen analyyttinen mieleni kiinnitti huomioni kirjasta täysin puuttuvaan niin sanottuun alemman tason älyllistämiseen Tarkoitan tällä omatekoisella käsitteelläni monien fiksuina itseään pitävien ihmisten yleistä vaivaa eli suoraviivaista halki poikki ja pinoon ajattelua ja sen tuloksena syntyneitä selitysmalleja Tämän ajattelun yleistymisen syynä lienee kaikenkarvaista triviaalipsykologisointia pursuava nykyaikamme niin monessa kirjallisessa tuotoksessa tämäkin valitettavasti näkyy Lukekaa vaikka erään Kari Nenosen kirjoja niin pääsette jyvälle siitä mitä tarkoitan Mutta älkää missään nimessä ottako oppia häneltä Geston puolestaan hän on toista maata hän ei sorru triviaaliselityksiin eikä pseudopsykologisointeihin Hänen turhasta vuosisataisesta sotimisesta kertova kirjansa nostaa esille perustavaa laatua olevia kysymyksiä kuten Miksi sotaa käydään tai Ketä vastaan oikein soditaan Joku kehnommilla lahjoilla varustettu kirjoittaja ryntäisi oitis antamaan vastauksia näihin ja etenkin päähenkilön motiiveista nouseviin kysymyksiin mutta Geston ei sitä tee En väitä että hän tarkoituksellisesti esittää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia kiehtovassa romaanissaan Mutta väitän että hän taatusti tietää että Hyvät Kirjat eivät sisällä liikoja selittelyjä Klassikot ovat osaksi klassikoita siksi ettei kirjoittaja ole niin tyhmä että aivan kaiken paljastaisi ja lukijalle valmiiksi selitettynä tarjoaisi Ja vaikka joihinkin kysymyksiin annettaisiinkin vastauksia Gestonkin toki antaa niin monia sanoisinko isompia ja perustavaa laatua olevia seikkoja jää vaille selitystä

    Original URL path: http://www.aikakone.org/kolahtaneet/geston.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • William Gibson: Neurovelho
    ottanut jo vuosia pulttia allekirjoittaneen yhä uudelleen kertoessa että Neuromancerin suomennoksen pitäisi huhujen mukaan olla ihan kohta valmis Itse Neurovelhon juoneen tai merkitykseen cyberpunkille ei tässä yhteydessä liene enää syytä palata Aiheesta on kirjoitettu myös Aikakone lehdessä vuosien varrella moneen otteeseen Kertauksen vuoksi todettakoon että Neurovelhoa voidaan hyvällä syyllä pitää 80 luvun merkittävimpänä tieteiskirjana joka synnytti aivan uuden tyylisuunnan lähitulevaisuuden synkeänsaateiseen tietoyhteiskuntaan sijoittuvan inhorealistisen cyberpunkin Sen sijaan huomio kannattaa kiinnittää käännöksen onnistumiseen Onko se tämän merkkiteoksen arvoinen Häilän suomennoksen kieli ei aivan ensi alkuun tunnu toimivan mutta siihen tottuu yllättävän nopeasti Ilmeisesti Häilä on vielä alkusivuilla hakenut oikeita väristyksiä mutta myöhemmillä sivuilla homma toimii Esimerkiksi luvun 22 aloittava kappale Huoltovaunu itki Beetafenyylietyyliamiini antoi sille äänen Se ei herennyt Ei täpötäydessä galleriassa ei pitkissä käytävissä ei sivuuttaessaan T A n kryptan mustat lasiovet joiden takaisissa kammioissa kylmyys oli niin verkalleen imeytynyt vanhan Ashpooli uniin iskee kuin pajavasara Nam Nimien kanssa Häilällä on kuitenkin ollut ilmeisiä ongelmia Osittain mennyttä on esimerkiksi Gibsonin tyylikeino antaa katujen väelle lyhyitä suuhun kerralla mahtuvia nimiä kuten Case Molly tai Finn ja taustalla vaikuttaville henkilöille isoja nimiä kuten Wintermute Armitage tai Flatline Onko Finn suomeksi Suomalainen tai Flatline Suoraviiva on tietysti makuasia Jos suomennoksen kohderyhmäksi oletellaan täysin

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k91neurovelho.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • William Gibson & Bruce Sterling: The Difference Engine
    432 s Kansikuva Tony Randazzo Kun kaksi kuuluisaa ja tunnettua kyberpunk kirjailijaa pistää päänsä yhteen tuloksena on sitten kai mahtava rajoja rikkova opus Ja kaikkea kanssa Onpa siis viime vuosisadan puoliväli Lordi Babbage muutti maailman keksimällä ensimmäisen höyrykäyttöisen tietokoneen ja teollinen vallankumous lähti liikkeelle etuajassa Lordi Byron on Englannin Radikaalipuolueen pääministeri Amerikassa on sisällissota ja britit tukevat intiaaneja antaakseen jenkeille lisämurheita Kirjassa on kyllä kaikki se mitä kyberpunkkifanit näkevät hyvinä puolina ja ei fanit huonoina puolina meinaan surkea ihmiskuvaus Viktoriaanisesta arkeologista ei saa muuta irti kuin sen että hän on tavallisen näennäismoraalinen ja kiimainen kuin pupujussi Ja Sherlock Holmeskin on eläväisempi kuin brittien tiedustelupalvelun pää Ai niin Scifin piti olla ideoiden kirjallisuutta No kai tästä niitä ideoita löytyy Ollaan taas informaation perässä tällä kertaa se on kasa reikäkortteja Sosialistivallankumous alkaa Lontoossa kun tulee ensimmäinen suuri kaasusumukatastrofi Ja tietysti niitä erikoisaseita piti tunkea tähänkin kirjaan Kaipa kirjailijapari voivotteli kolmena miehenä kun kyberavaruutta ei saanut järkevällä tavalla mukaan Rekvisiittaa löytyy kyllä kaikkeen makuun Joistakin voisi hieman kysellä olisivatko ne välttämättä syntyneet tietokonetekniikan sivutuotteina joskin lujuuslaskelmien teko hirmuliskojen luista ei sinänsä ole niin naurettavaa kuin miltä se kuulostaa Yleisesti ottaen kirja on helkkarin sekava eikä lukija välttämättä saa ensinkään selvää mistä nyt loppujen

    Original URL path: http://www.aikakone.org/kolahtaneet/dengine.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • William Gibson: Mona Lisa
    kyberavaruuden metaforaksi ihmisen vieraantuneisuudelle mutta insinöörit koputtivat hänen ovelleen ja kiittivät ideasta Aivan näillä hetkillä on tulossa nettimarkkinoille jakeluun hypertekstikielen hiljalleen korvaava virtuaalitodellisuutta standardoiva kieli joka loihtii datasta kolmiulotteisia tiloja näytölle William Gibson on tällä hetkellä kuuma nimi Hollywoodissa hänen novelliinsa perustuva Johnny Mnemonic mellastaa Keanu Reevesin näköisenä valkokankailla tarinaan perustuvat videopelit ja romput ovat markkinoilla Kyse on valtavista rahoista Elokuvan tekeminen maksoi sinänsä vaatimattomat 30 miljoonaa dollaria Samalla tehtiin myös romppuversio Betacamilla joka sekin saatiin purkkiin minimaalisilla kolmen miljoonan dollarin kustannuksilla Joten voittoa tulee varmasti Gibson on flirttaillut Hollywoodin kanssa aiemminkin Löysin Netistä hänen käsikirjoittamansa Alien elokuvien kolmannen jatko osan ja voin vain pahoitella sitä että hänen versiotaan ei filmattu toim huom ko tekstin aitoudesta ollaan tiettävästi ainakin kahta mieltä Yksin Amerikassa ihmiset pistävät vuodessa rahaa kymmenen miljardin montako nollaa luvussa mahtaa ollakaan taalan verran interaktiivisiin videopeleihin kaksi kertaa enemmän kuin elokuviin Gibsonin kaltainen kaveri jonka taide voidaan pakata kaikenlaisiin paketteihin ja oheistaa tilpehöörillä hän on painonsa arvoinen kultaa tai pikemminkin platinaa Williamista on tullut yksi niistä suuren luokan pelureista joita hän kirjoissaan kuvaa yleensä negatiivisesti Hänen sankarinsa kuuluvat väliinputoajiin jotka haaveilevat paremmasta osasta itselleen tai jotka tieteiskirjallisuuden parhaiden perinteiden mukaan ovat kapinallisia vallitsevien arvojen vastustajia William Gibson on kertonut että hän kirjoitti Neurovelhon oliivinvihreällä Hermes matkakirjoituskoneella vuoden 1927 mallia joka oli niin kolhiintunut että se näytti olleen Hemingwayn mukana maailmalla Tällä hetkellä hän käyttää vanhaa Macia Vaatimaton mies Viehtymys kaikkeen vanhaan on näkyvissä hänen romaaneissaankin kulttuurit kerrostuvat toistensa päälle ja näkyvät läpi Kyberpunkin haamut ovat tietokoneohjelmia ja jumalat tekoälyjä Mona Lisa on kolmas osa ja se yrittää punoa kaikki langat yhteen Kirjan alussa esitellään puolisenkymmentä uutta henkilöä joiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa Taustalla huuhailevat kaikenlaiset voodoo jumalat yakuza konnat Sense Net agentit edellisten osien henkilöt sekä muuta konkkaronkkaa ja tuloksena on niin sekava sähellys että ei paremmasta väliä Lukijalla

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k95monalisa.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Colin Greenland: Harmin tiellä
    romaanit nykyajan taskukirjan edeltäjät 1800 luvun sävy jatkuu kun alkaa ensin selailla ja sitten lukea kirjaa Alun sisällysluettelo jo hemmottelee lukijaa Luvuilla on nimet jotka kiihottavat uteliaisuutta ja vastaavat sisältöä pajastamatta kuitenkaan juonen odottamattomia käänteitä Kirjoittaja käyttää lempeästi mukailtua viime vuosisadan tyyliä runsailla viitteillään tuleviin tapahtumiin jotka kuitenkin lopulta yllättävät ja useine Rakkaan Lukijan puhutteluineen Leena Peltosen käännös toistaa uskollisesti kirjan sävyä Pitkät polveilevat virkkeet ovat kääntyneet suomenkielelle rikkaasti selkeästi ja korvia hivelevällä rytmillä Kaiken tämän tasapainoisen kauneuden aihe itse tarina ja sen miljöö tuovat esiin lähes psykedeelisen maailman jossa kieppuvat vinhassa pyörteessä mutta koskaan menettämättä selkeyttään ja lopullista päämääräänsä jonne Rakasta Lukijaa johdatetaan ja lopuksi loppunäytöksessä lasketaan rannalle rauhoittumaan kuin Edgar Allan Poen Pyörteen viskelemä merimies kotitakkansa lämpöön planeettojen välillä purjehtivat todella purjehtivat alukset faunit enkelit jotka asuvat Marsissa eivätkä ole lainkaan sellaisia kuin luulisi Maata kiertävät avaruustelakat ja Kuun tukikohdat jotka myöskään eivät ole sitä mitä kuvittelisi raakoja murhia rautaleukaisia miehiä kadonneita lapsia mystisiä sormuksia jotka johdattavat tuntemattoman perijättären jäljille robotteja salamurhaajia strutsifarmeja nuorallatanssijoita tulivirtoja Jupiterin kuissa ja matkustavia näyttelijättäriä Ja paljon paljon muuta Loki kirjan etulehti kysyy Entä jos Dickens olisi kirjoittanut avaruusoopperan Yhtä hyvin voisi kysyä Entä jos Neal Stephenson olisi kirjoittanut viime vuosisadalla Jos kirjaa

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k96harmi.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Joe Haldeman: Loputon sota
    Tässä mielessä teos ei ole vanhentunut runsaassa 15 vuodessa lainkaan sillä Persianlahti on aivan yhtä järjetön tragedia kuin mitä Vietnam oli aikoinaan Loputon sota on tarina ihmiskunnan ja tauruslaisten sodasta jonka ei olisi koskaan pitänyt syttyä tuhatvuotisesta sodasta joka syttyi väärinkäsityksestä ja jota sodasta hyötyvät taustavoimat pitävät yllä vuosisadasta toiseen Kommunikaatiokuilu kahden eri maailman välillä takaa sen että kukaan ei edes yritä ymmärtää vastapuolta niinkuin siihen nyt tarvittaisiin tähtitieteellisiä etäisyyksiä Kirja antaa Loputtomasta sodasta kuitenkin melko siloisen kuvan Jotkut pitävät sitä jopa militaristisena sillä päähenkilö selviää koko 1143 vuotisesta kurimuksesta paitsi ruumiiltaan myös sielultaan kokonaisena Teos onkin huomattavasti kesympi kuin Vietnamin traumat 80 luvulla auki repineet elokuvat ja sen sisältämä analyysi on paljon hienovaraisempaa Päähenkilö löytää kuitenkin itsensä kerta kerran jälkeen keskeltä sodan järjettömyyttä Hän tajuaa teurastavansa aseettomia vihollisia kuin karjaa hän odottaa kuukaudesta toiseen pelon maku suussaan hän kokee sen aivottomuuden johon väkivaltakoneisto jäsenensä alistaa kotiinpalaajaakaan ei odota ansaittu sankarin vastaanotto vaan tuntematon maailma jonka puolesta on vaikea uskoa taistelleensa Haldeman maalaa mustavalkoisen maailman jossa tauruslaiset ovat hyviä ja sotaa ylläpitävät kenraalit pahoja Hänen sotilaansa sotivat kuin eivät muuta voisi eivätkä osaisi Tämä kirkasotsaisuus onkin teoksen heikoin lenkki mutta harmaan sävyt esittelevällä kirjalla ei palkintoja niin vain voiteta ja

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90loputon.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive



  •