archive-org.com » ORG » A » AIKAKONE.ORG

Total: 561

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan
    Tepperin romaanin se kertoo tulevaisuuden katastrofin jälkeisestä yhteiskunnasta jossa naiset ovat majoittuneet muurien ympäröimiin kaupunkeihin pitäen sivistystä yllä ja jossa miehet asuvat muurien ulkopuolella harrastaen taisteluja ja metsästystä ynnä muita barbaarisia miehisiä asioita Kummassakin tekstissä kuvataan äitien tuskaa heidän menettäessään poikalapsensa koulutettaviksi miehiseen maailmaan molemmissa miehet tulevat muurien sisään säännönmukaisiin lisääntymiskarnevaaleihin ja kummassakin on yksi pohjimmaisia kysymyksiä perinnöllisyyden vaikutus ja isäehdokkaiden valinta Keskeinen naishahmo on sekä Tammella että Tepperillä lääkäri ja yksi keskeisistä mieshahmoista on kummallakin nimeltään Joshua Lisäksi juonen tärkeänä piirteenä on miehiltä kielletyn tiedon salainen siirto muurien ulkopuolelle Eiväthän tarinat aivan toistensa kopioita ole eivät suinkaan Mutta yleensä tämänkaltainen yhteisten tekijöiden runsaus saa olettamaan että vaikutteita on otettu tiedostamatta tai tiedostaen Nyt kuitenkin on tilanne se että Tepperin teos on ilmestynyt vuonna 1988 ja Tammen 1987 Ja melko epätodennäköistä on että Tepper olisi päässyt koskaan tutustumaan Tammen novelliin Jää kolme todennäköistä vaihtoehtoa joko Tepperin romaanista on olemassa aikaisempi versio kuten novelli niinkuin sf n piirissä varsin usein käy ja se on antanut Tammelle vaikutteet tai sekä Tepper että Tammi ovat kumpikin lukeneet jonkin näitä molempia muistuttavan kolmannen teoksen tai kyseessä on vain yksinkertaisesti yhteensattumien joukko Ja mikäli todellakin kyseessä on yhteensattuma on hermostuttavaa ajatella kuinka nopsaan ja herkästi me oman genremme jotenkuten läpi tuntevat ihmiset vedämme näitä plagiointijohtopäätöksiä Ovathan loppujen lopuksi sekä perusasetelma että siitä aukeavat yksityiskohdat kummassakin tarinassa synnyltään loogisia eivätkä mitään aivan ällistyttävän laukkaavaa mielikuvitusta vaativia Itse asiassa pidän kaikkein suurimpana todisteena plagiointitapausta vastaan sitä että kummassakin esiintyy sama keskeisen henkilön nimi ja vielä osin samantapaisessa roolissa pöljinkään plagiaattori ei ikinä jättäisi alkuperäistekstin nimiä omaan tuotokseensa Yhtä kaikki Tepperin teoshan on jo sivumääränsäkin takia paljon laajempi syvällisempi ja henkilönsä paremmin hahmottava kuin samaa teemaa käsittelevä Tammen novelli jos niitä epäoikeudenmukaisesti edes lähtee vertaamaan Ihmiskunnan perimmäisiä kohtalonkysymyksiä pohtiva Portti naisten maahan ammentaa voimaansa paljolti hamasta antiikin myyttimaailmasta

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90portti.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Sheri S. Tepper: Ruohojen maa
    säätelevä uskonto sekä henkilökohtainen predestinaatio oppi Ja yhtäläisyyttä tuovat myös sekä Ruohojen maassa että Dyyni planeetalla käytetyt feodaaliajasta muistuttavat tittelit ja arvonimet Entäpä paikallisilla hirviöiltä ratsastaminen sitten Ruoho viestii kuitenkin aivan eri asioista kuin dyyni puhuttiin sitten itse sanoista tai kirjoista niiden takana Ruoho on viileämpi pehmeämpi mehuisampi paljonkin elävämpi Ruohoon liittyy elämän ja kuoleman sykli uuden kylvö ja kasvu Ruohojen maan juoni on ilahduttavan komplisoitu vaikkakin lyhyesti kerrottu Kaikkia asuttuja maita uhkaava ruttotauti ei ole levinnyt kyseiselle planeetalle Suurlähettiläiksi poliittisista syistä tekeytyvä Yrarierin perhe lähtee paikan päälle selvittämään onko tauti siellä todella tuntematon vai pidetäänkö se vain salassa hallitsevan kirkon mielestä ruttoa ei virallisesti ole edes olemassa Tietoja hankkiessaan Marjorie Yrarier päähenkilö ja hänen miehensä ja lapsensa joutuvat tekemisiin paikallisen ylhäisön kanssa jonka pääharrastuksena on metsästysratsastus hippaiksi kutsutuilla planeetan olennoilla Hippaiden ja ihmisten suhteissa tunyuu olevan jotakin omituista ja kieroutunutta Kirjan mittaan selviävät Ruohojen maan alkuasukkaiden ihmisten ja kadonneen arbai rodun suhteet otetaan selvää ruton alkuperästä seurataan fundamentalistisen uskonnon hallitsemismalleja sekä kerrotaan vielä jännittävä liikuttava ja ajattelemaan paneva tarina perhehelvetistä velvollisuudentunnosta ja itsekkyydestä Tepperin romaanissa lienee taiturimaisinta juuri nuo toisiinsa lomittuvat tasot riippuvuussuhteista ja niiden dynamiikasta hyödyntäjän ja hyödnnettävän tarpeellisuudesta toisilleen kertovat oikeastaan niin Pyhyyden hallinnon ja uskovaisten kuvaus hippaiden ja Ruohojen maan asukkaiden suhde kuin Yrarierien avioliiton tarinakin Tepper on tarttunut niin rohkeasti myös niin suuriin asioihin että lukijaa väliin väistämättömästi hirvittää Hän painii teologian kanssa kuvia kumartelematta ja hänen kunnianhimoisuuttaan kirjoittajana kuvastaa myös se että Marjorie Yrarier on kuvattu uskonnollisena henkilönä ihmisenä joka on vahva älykäs johdonmukainen ja objekiivinen ja joka siitä huolimatta tahtoo noudattaa kirkkonsa kohtuuttomia lakeja Samoin Ruohojen maa planeetalta löytyvän ylivoimaisen älyn kanssa on tarjolla kaikki normaalit messiaaniset sudenkuopat jotka nekin Tepper selvittää lähes puhtaasti En ole aikoihin lukenut näin hyvin rakennettua näin vaikuttavaa näin älykästä science fiction romaamia Jos joku vieroksuu Tepperiä sen

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k91ruohojenmaa.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Gilles Thomas: Merkityt miehet
    miehet on suoraviivainen toimintaseikkailu josta on vaikea sanoa paljoakaan hyvää eikä sen huonouskaan ole sellaista spektakulaarista laatua josta lauluja laulettaisiin Juttu on yksinkertaisesti sujuvasti kirjoitettu kliseekokoelma joka pitää mielenkiinnon yllä yhden junamatkan ajan ja jonka unohtaa kiitettävän nopeasti Perusteellisempaa analyysia se ei ansaitse ja sellaista tuskin kestäisikään Kirjoittajan nimi on minulle täysin tuntematon mutta Musta virta sarjaan kirjoittaa tiettävästi moni tunnettukin ranskalainen sf kirjailija pikaisia romaaneja salanimellä silloin kun rahan

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k92merkityt.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • James Tiptree, jr: Hävittäjä
    n esittely Jyrki Ijäs päällys Unto Ahjotuli Ja niin puhkeaa jälleen kerran sf arvostelija tuttuun voihkeeseensa oikea kirjailija mutta väärä kirja Minulle itselleni James Tiptree Jr on aina näyttäytynyt kaikkein valovoimaisimmillaan novellikirjoittajana ja sellaisena hän onkin yksi 1970 ja 80 lukujen vaikuttavimpia ja ilmaisuvoimaisimpia hahmoja Mutta jos sen täytyi olla romaani niin miksi oi miksi se ei voinut olla Brightness Falls from the Air 1985 jonka Jyrki Ijäs kirjailija esittelyssään aivan oikein toteaa draamallisessa ajan ja paikan ykseydessään intensiiviseksi No joo ei Jyrki ihan noin sitä sanonut Minua on tässä Tiptreen esikoiromaanissa Up the Walls of the World en kertakaikkiaan tahdo käyttää sen suomenkielistä nimeä yök vaivannut muuan mielleyhtymä Teoksen yhtäläisyydet erään animaatio Star Trek jakson nimittäin One of 0ur Planets Is Missing kanssa ovat hermostuttavan suuret Jakso löytyy Alan Dean Fosterin Star Trek Log One kokoelmasta 1974 Aivan kuin se muinoin olisi tehnyt Tiptreehin niinkin suuren vaikutuksen että hän sittemmin olisi intoutunut kirjoittamaan siitä uuden aikuisille sovitetun version Nyt kun sitten olemme saaneet Tiptreetä suomenkielelle Jorma Veikko Sappisen vakuutavana käännöksenä voimme oikein paneutua hänen kuuluisan miehekkääseen hemingwaymäiseen tyyliinsä Tämä kyseinen teos nyt toki on julkaistu vuosi kirjailijan sensaatiomaisen naiseksi paljastumisen jälkeen mutta silti Ei pisteitä em arvion laatineelle Robert

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89havittaja.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Humphrey Carpenter: J.R.R. Tolkien
    vain ja ainoastaan siitä kysymyksestä millainen visionääri hän oli yhdistellessään monien mytologioiden keskeistä ainesta uudeksi itsenäiseltä näyttäväksi eepokseksi Carpenterin kirja antaa vastauksen että Tolkien oli äärimmäisen tunnollinen ja ahkera tekstityöläinen joka kykeni pitämään mielessään jotakuinkin yhtenäisenä kokonaisen maailman Ainekset siihen maailmaan saattoivat tulla hyvinkin arkisista yhteyksistä Saksasta ostetusta postikortista löytyi Gandalf velho ja lasten leikkikoalasta tuli Bingo hobitti Suunnilleen puolivälissä teosta päästään viimein Keskimaahankin Carpenter pudottelee mielenkiintoisia faktoja yksittäisten hahmojen ja tapahtumien kytkennöistä Tolkienin omaan elämään joskin nämä jyväset jäävät irralleen toisistaan Kiinnostavin on aina Tolkienin oma ääni kun se tulee siteeratuksi kirjeestä tai haastattelusta Kaikkein tärkeintä on että he haltiat ovat kuolemattomia ellei heitä lyödä taistelukentillä Ikä sairaus ja kuolema eivät päätä heidän työtään kun se on vielä kesken He ovat siten jokaisen taiteilijan ihannekuvia Tolkien elämäkerta tarjoaa tällaisia herkkupaloja etenkin niille jotka lukevat sitä omaan kirjoitus tai roolipeliharrastukseensa nähden On helppoa seurata Tolkienin lumoutumista luomastaan maailmasta kielien ja Keskimaantieteen yksityiskohdista vaikka aina jääkin kaipaamaan enemmän tietoa siitä millaisesta materiaalista Tolkien loi kiinnostavimmat hahmonsa esimerkiksi haltiat Ihminen on luonut heidät kuvakseen ja kaltaisekseen mutta he ovat vapaita ihmisten suurimmista rajoituksista He ovat kuolemattomia ja pystyvät suoraan toteuttamaan mielikuvituksen ja halun luomia kuvia Tolkienin kirjailijaroolissa on kenties kiinnostavinta se miten paljon tarinaelementtien välisiä suhteita hän pystyi hahmottelemaan jo pelkästään filologina Tämä on myös Carpenterin teoksen johtolanka hänen selvittäessään Tolkienin pääteosten Hobittin Taru sormusten herrasta trilogian TSH ja Silmarillionin kytkentöjä toisiinsa Tolkienilla oli sekä kielellistä lennokkuutta että kertojanlahjoja kahteen erilaiseen tarinatyyppiin humoristiin lapsenmielisiin juttuihin ja toisaalta yleviin mytopoeettisiin saagoihin Etsiessään kertomusmaailmaa jossa yhdistää molemmat lahjansa Tolkien päätyi väistämättä TSH eepokseen Vaikka Carpenterin kirja edustaa varsin perinteistä suurmiehen vaiheilla tuotantoa selittävää elämäkertatyyliä hän tekee selväksi millaisen kaaoksen ja epävarmuuden keskeltä Tolkien onnistui kokoamaan edes TSH teoksen ja miten mahdottoman palapelin hän jätti Silmarillionissa pojalleen Christopherille editoitavaksi Koska Silmarillion on ollut itselleni vieläkin

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arvostelut/k98carpenter.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Jari Koponen: Topelius ja tulevaisuus
    Zachris Topeliuksen vakavasta scifi harrastuksesta houkuttelee varmasti muitakin tutkijoita ja alan harrastajia tutustumaan vuosisadan takaiseen suomalaiseen tieteiskirjallisuuteen Oman aikansa tieteellistä keskustelua tarkasti seurannut Topelius on kunniakas esikuva niin suomalaisen scifin vimpainkeskeiselle kuin utopiapainotteiselle lajille Topelius scifistinä Ensimmäiset scifistiset tekstinsä Zachris Sakari Topelius laati jo vuonna 1844 Koponen suhteuttaa suomalaisen scifin esihistoriaa laajempaan eurooppalaiseen utopiainnostukseen jonka perusta oli Ranskassa ja joka välittyi autonomiseen Suomeen entisen emämaan Ruotsin kautta Topelius kiinnostui etenkin ns saint simonismista utopia aatteiden uskonnollisen aineksen vuoksi vaikka sitten yhdistikin lukemiinsa ideoihin Kalevala mytologiaa ja hegeliläistä historianfilosofiaa Ensimmäisessä scifistisessä kertomuksessaan Topelius kuvittelee maailman suuren kuivuuden jälkeen Etelä Mantereelle kokoontuu idealistinen yhteisö viimeisten vedenrippeiden äärelle Utopiansa ympäristötiedot Topelius sai niistä lehtitiedoista joita hän oli lukenut Sir James Rossin etelänaparetkikunnasta 1839 1843 Vanhemmalle Topeliukselle näyttäisi olleen scifi kirjoittajana tärkeämpää se mitä hän saattoi vastustaa kuin se mitä hän pystyi unelmoimaan tekstiensä avulla Etenkin tekniikkaan hän alkoi suhtautua epäluuloisesti ja vihamielisesti 1880 luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa levinnyt realismi merkitsi uutta ja vakavaa maailmankatsomuksellista uhkaa idealistis filosofisessa maailmankatsomuksessa kasvaneelle Topeliukselle Scifin ja realismin vastakkainasettelu suomalaisessa kirjallisuudessa ulottaa juurensa siis yli sadan vuoden päähän Maamme kirja tulevaisuudesta Koposen artikkelin myötä julkaistu Simeon Levi kertomus on eräänlainen tulevaisuuden Maamme kirja vaatimattomassa koossa tietysti Kirjoitelmalla näyttäisi olleen yhteiskunnalliset tarkoitusperänsä sekä ulkopoliittisesti että uskonnollisesti Maallisen mammonan tavoittelun varoittavana esimerkkinä Topelius käyttää juutalaisia vaikka Koposen mielestä satuäijä ei muuten olisi erityinen antisemitisti ollutkaan Kuvitelma kansakunnan tulevaisuudesta ei ole mikään harvinaisuus eurooppalaisessa mittakaavassa Jari Koponen osoittaa utopia aiheiden suosion lähteneen liikkeelle jo 1700 luvun lopulta siten että 1860 luvulle tultaessa Euroopassa oli ilmestynyt jo parisataa tulevaisuuskuvitelmaa Koponen viittaa näiden historiatietojen osalta tutkijoihin I F Clarke ja Paul K Alkon mutta lähemmät lähdetiedot hänen artikkelistaan puuttuvat Topeliukseen vaikutti kuitenkin lähiten hänen ruotsinsuomalainen ystävänsä Gustav Melin joka oli julkaissut kuvitelman venäläisten valloittamasta Ruotsista Sveriges sista strid 1840 Siinä Ruotsin vapauttamiseen käytetään sotautopioissa

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arvostelut/k98topelius.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Jean M. Untinen-Auel: Tasangon vaeltajat
    Etelä Ranskaan He ylittävät voimakkaan hyytävän kylmän virran joutuvat eroon toisistaan ovat huolissaan löytävät toisensa huojentuvat Jondalar hieroo Aylan kovaa nupuraa ja työntää sitten innokkaan sauvansa naisen syvään lähteeseen He kulkevat edelleen tekevät hankaluuksiin jouduttuaan nerokkaan keksinnön ja kohtaavat sitten uuden kansan joka suhtautuu heihin epäluuloisesti heidän mukanaan kulkevien eläinten vuoksi ja toteaa Aylan puheessa olevan oudon korostuksen joka tekee sen sitäkin kiehtovammaksi Aylan klaanikansa menneisyys paljastuu ja aiheuttaa närää mutta sitten Ayla suorittaa mestarillisen parannusoperaation ja hänet hyväksytään Pariskuntaa pyydetään jäämään mutta haikein mielin he jatkavat matkaa ylittävät voimakkaan hyytävän kylmän virran joutuvat eroon toisistaan ovat huolissaan Tämä kela pyörii ei sentään päättymättömästi vaikka siltä välillä tuntuu mutta kuitenkin 886 sivua Ilmeisesti Auel on kuluttanut massiivisen ennakkopalkkionsa ja tuskaisesti pusertanut tarinaa kunnes suuresti huojentuen on löytänyt koneestaan kopioi alue toiminnon Jääkautinen Eurooppa on ollut todella yhdentynyt sillä samat tapahtumat toistuvat eri kansojen parissa jopa samoilla sanoilla kerrottuina No ollaan reiluja onhan eri kansoilla erojakin Yhdet ovat Jondalarin vanhoja tuttuja yksien keskuudessa vallitsee naisdiktatuuri tietysti aivan kaamea ja he ovat keksineet saven polttamisen yhteen kansaan taas kuuluu joukkoraiskauksen kohteeksi joutunut tyttö ja he puolestaan ovat keksineet saippuan Lopussa sitten tullaan Jondalarin kotiin ja odotetaan vauvaa En ole koskaan kuvitellut Maan

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90vaeltaja.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive

  • Jyrki Vainonen: Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita
    eivät ole ennalta arvattavia etenkään loppuratkaisultaan mutta niissä on jotakin tuttua Ehkä se johtuu kummallisten kohtausten visuaalisuudesta vaimonsa reiteen tutkimusmatkalle lähtevä tutkimusmatkailija shakkiturnaukset joissa vangit pelaavat hengestään mallinukke joka rakastuu ihmiseen loiset jotka lisääntymisellään häiritsevät tutkijan elämää keijukaismainen vanki lasilaatikossa kaikki ne herättävät valmiita mielikuvia vaikka en osaa yhdistää niitä mihinkään tiettyyn tarinaan Mitä perinteisemmältä Vainosen tarina tuntuu sitä rauhallisemmin se näyttää etenevän ja sitä varmemmin lopetuskin yllättää Esimerkiksi novellissa Kissa on otus jonka uskoisi tunnistavansa Ihmemaan Irvikissaksi mutta tarinan lopulla alkaa epäillä etteikö tämä olekin Lassi Leevin eriskummallinen muunnelma Vaikka novelleihin sisältyy siis monitulkintaisuutta ne ovat niin simppeleitä ettei niitä ala varta vasten lukemaan toista kertaa Ne eivät ole yhden idean mutta yhden lukutunnelman juttuja Maarit Verrosen jonka uusimmalla kokoelmalla oli silmiinpistävän samanhenkinen nimi Löytöretkeilijä ja muita eksyneitä novellien tavoin Vainonenkin sijoittaa tarinansa yleiseurooppalaiseen tilaan ja nimistöön Othon niminen potilas tai Wolkers niminen johtajatar eivät anna lukijalle mahdollisuutta tulkita millainen sosiaalinen tai kulttuurinen tausta näitä henkilöitä ohjaa miten tarinassa käy Erona Verrosen fantasiaan on siinä että Verrosella henkilöt ovat joko selviä uhreja ja hämmentyneitä voittajia Vainosella todellisuusoikun kohteeksi joutuvat henkilöt ovat kaikki yhtä viattomia ja passiivisia etenkin milloin näkökulma palvelee miehen katsetta ja halua En voinut uskoa että kasvojen ja kuolinnaamion välillä voisi olla niin vähän eroa toteaa eräs miehistä vielä voittonsa hetkellä En kokenut voitonriemua en helpotusta tai iloa Yhteinen piirre Vainosen novelleissa lienee se että naispuoliset henkilöt ovat useammin ennakoitavissa rooleissa kuin miehet Esimerkiksi Linnustaja nimisessä tarinassa ei ole mitään erityistä novellistiikkaan sopivaa yllätyskoukkua tosin tällaiseenkin perustarinaan Vainonen on saanut imua Tuloksena on kauhueroottinen tunnelmapala jossa sinä muotoinen kerronta kommentoi niitä odotuksia joita lukijalla on machon metsästäjän ja siivekkään kylpijättären kohtaamisesta Sivelit sormillasi haulikon piippua ja muistutit että voisit pakottaa sen suudelmaan Sitten kerroit kuinka helppoa olisi kastaa siivet veteen tai repiä ne nyhtää sulat irti yksi

    Original URL path: http://www.aikakone.org/arvostelut/k99tutkimusmatkailija.htm (2016-02-12)
    Open archived version from archive



  •