archive-org.com » ORG » E » EQUALCLIMATE.ORG

Total: 316

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Statliga satsningar - NIKK
    utsläppsrätter ska vara en minskning med 40 procent till år 2020 jämfört med 1990 Handlingsplaner visar vägen Den svenska regeringen har presenterar tre handlingsplaner för att nå de långsiktiga målen för klimat och energiomställningen med syfte att nå en fossiloberoende transportsektor främja förnybar energi och skapa förutsättningar för ytterligare energieffektivisering Förutom utsläppsmål för växthusgasertill 2020 föreslår regeringen mål och strategier om att halva Sveriges energianvändning år 2020 ska komma från förnybara energikällor Sverige år 2030 ska ha en fordonsflotta som är oberoende av fossil energi Sveriges nettoutsläpp av växthusgaser vid mitten av detta sekel ska vara noll 20 procent effektivare energianvändning år 2020 10 procent förnybar energi i transportsektorn 2020 Sverige har visat att minskade utsläpp av växthusgaser kan kombineras med ekonomisk tillväxt Från år 1990 har de svenska utsläppen minskat med drygt 12 procent samtidigt som BNP ökat med drygt 50 procent 1990 2008 De totala utsläppen av växthusgaser fortsätter att minska När världen nu ställer om sätten att bygga bo och transportera är Sverige en föregångare Samtidigt som svenska företag bidrar till utsläppsminskningar finns möjligheter till utveckling av det svenska näringslivet Klimatutmaningen ska användas som en ekonomisk hävstång för jobb export och tillväxt För svenskt ledarskap prioriterar regeringen insatser för en fossiloberoende fordonsflotta förnybar energi och miljöteknik Läs mera om handlingsplanerna En hållbar energi och klimatpolitik för miljö konkurrenskraft och trygghet Prop 2008 09 162 En sammanhållen klimat och energipolitik Klimat Eko effektiv framtid Översikt av svensk klimat och energipolitik Klimatförändring och jämställdhet Den svenska regeringens ståndpunkt är att jämställdhet mellan kvinnor och män samt mellan flickor och pojkar utgör en av förutsättningarna för en hållbar utveckling På området jämställdhet och klimatförändringar vidtar Sverige för närvarande ytterst få initiativ Inom utvecklingssamarbetet kommer frågan dock ofta upp i samband med hållbar utveckling En hållbar utveckling måste bygga på jämställdhet

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/se/vem_gor_vad+/sverige/statliga_satsningar/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive


  • Kommunala initiativ - NIKK
    att spela in i hur en beslutsprocess förs Man måste inkludera fler perspektiv och framför allt fråga sig vilket samhälle vi vill ha både i dag och i morgon Det förändringsarbetet kräver att både kvinnor och män finns med från tanke till spadtag och det förutsätter att kvinnor inte slår i det organisatoriska glastaket utan får ta den plats som krävs Det är därför lovvärt att SKL har accepterat och i sin tur uppmuntrar sina medlemmar att förbinda sig till EU s CEMR deklaration I korthet innebär det att man förbinder sig till att garantera att diskrimineringslagstiftningen efterlevs fullt ut och att jämställdhetspolicies efterlevs i praktik på det lokala planet I dag har 70 av SKL s medlemmar undertecknat CEMR och antalet kommer med största sannolikhet öka SKL har även arbetat med incitament när det gäller klimatanpassningen framför allt för att kommunerna själva sällan kunde dra det ekonomiska lasset vilket orsakat eftersläpningar i kommunalt miljöarbete Inspiration från Norge klimatmiljard För tyvärr är det endast 25 procent av svenska kommuner som anser sig i tillräckligt hög utsträckning kunna arbeta med miljöfrågor och klimatanpassning SKL inspirerades av Norge och vill införa en klimatmiljard för att skapa incitament för kommunerna att driva igenom miljölösningar på hemmaplan till exempel att bli energieffektiva och att aktivt arbeta med att minska koldioxidutsläppen SKL skjuter till de pengar som saknas och kommunerna kan inte längre prioritera ner miljöarbetet Det är alltså både en morot och en piska och kan komma att visa sig effektivt SKL har ett ambitiöst program för 2011 men det är inte på nationell nivå som det verkliga arbetet sker det är i det lokala samhället och i det dagliga livet Fortfarande finns det arbete kvar men SKL har särskilt under senare år ändå visat att man ser problemen och den insikten kan förhoppningsvis hjälpa Sverige att återta sin position som en föregångare i både miljö och jämställdhetsarbete Och därmed även inspirera och utmana våra grannländer till detsamma Kommunala pionjärer i norra och södra Sverige Många svenska kommuner arbetar hårt för att utvecklas i positiv anda och två svenska kommuner lappländska Dorotea och skånska Malmö har under senare år gjort aktiva insatser för att bli både mer jämlika och miljösmarta kommuner Dorotea Sveriges mest jämställda kommun Den lilla kommunen Dorotea är en avfolkningskommun med en hög genomsnittlig ålder bland invånarna Men det har inte hindrat dem från att kunna titulera sig Sveriges mest jämställda kommun för kvinnligt företagande För i år har Dorotea blivit topprankad av Jämställt företagarindex som bland annat ser till andelen andel kvinnor av samtliga företagare i kommunen samt andel kvinnor som driver företag i en mansdominerad bransch Men Dorotea har även tidigare prioriterat att driva jämställdhets och miljöarbete på den lokala nivån Ett eget vindkraftverk blev tidigt en realitet och kommunen har deltagit i långsiktiga projekt som syftar till att öka kunskapen om jämlikhets och aktivt miljöarbete inom den traditionellt manlig skogssektorn genom information i skolor och ungdomsverksamheter Man har dessutom på det lokala planet hela tiden arbetat med grundtanken

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/se/vem_gor_vad+/sverige/kommunala_initiativ/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive

  • Kommunala initiativ - NIKK
    styrdokument och vi lyfter fram och marknadsför nya tekniska lösningar vid till exempel husbyggande Vi har också satsat på en fjärrvärmeanläggning som går både på flis och på biogas gjord på vassla från ÅCA s mejeri Men att se miljöarbetet ur ett könsperspektiv är en ny tanke för mig Likadant låter det på ÅSUB Ålands statistik och utvecklingsbyrå som beskriver ålänningarnas vardagsverklighet i siffror och grafer Miljöstatistiken handlar om sådant som utsläpp och vattendragsbelastning och den är inte könsbestämd All statistik som kan visas könsuppdelad ska ju även publiceras könsuppdelad för att förbättra jämställdheten Men personligen har jag aldrig gjort kopplingen mellan miljö och kön säger statistiker Jonas Karlsson Statistik visar på könsskillnader En annan sak är förstås att den könsstatistik som finns skulle kunna användas för vidare analys ur ett miljöperspektiv I till exempel ÅSUB rapporten Ålänningarnas kultur och fritidsvanor från 2009 syns könsskillnaderna tydligt Kvinnor är generellt mer aktiva på sin fritid och är också flitigare besökare på de flesta evenemang och kurser Men män använder mer pengar på sina fritidsaktiviteter 146 euro per månad jämfört med kvinnornas 87 euro Män har oftare intressen som kräver materiell utrustning som motorsport ishockey sportfiske skogsarbete och datorer Och där fler män 33 procent mot 9 procent kvinnor år 2009 önskade att beslutsfattarna skulle satsa på en motorbana på Åland ville majoriteten av kvinnorna hellre ha en biograf och större kulturutbud Det här resultatet kan jämföras med en svensk UD rapport från 2007 där männen sägs belasta miljön betydligt hårdare än kvinnorna Fler män har mer pengar vilket förstärker deras konsumtionsmönster Fler män kör mer bil och tankar oftare Män äter mer kött vilket resulterar i mer växthusgaser och män i ensamhushåll förbrukar mer energi än kvinnor i motsvarande situation Man kan förstås fråga sig varför till exempel Agenda 21 kontoret

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/se/vem_gor_vad+/aland/kommunala_initiativ/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive

  • Hedegaard - NIKK
    verden spiller køn en rolle hos mænd og kvinder der i kraft af deres adfærd og energiforbrug sætter forskellige CO2 fodspor Mænd i Europa spiser eksempelvis mere kød og kører mere i bil end kvinder viser undersøgelser Men er der nok fokus på kønsperspektivet når det gælder vores måde at påvirke klimaet på i Europa Det mener Connie Hedegaard ikke Nej og jeg tror det skyldes at den viden og forskning man har på området ikke er særlig omfattende Vi kan alle have nogle fornemmelser af at kvinder bruger den kollektive trafik lidt hyppigere end mænd mens mænd tager bilen men hvordan forholder det sig egentlig med kønsforskellene Det ved vi alt for lidt om og det er der behov for at få udviklet data og viden om siger hun Forbrugernes magt Når klimakommissæren holder fri og er hjemme hos sin familie er hun selv meget bevidst om sin klimaadfærd Hun køber kun miljømærkede produkter når familien trænger til et nyt køleskab eller en ny kogekedel Undersøgelser peger på at det er ofte er kvinderne i familien der tager beslutninger om indkøb og forbrug Og derfor giver det god mening at få fat i netop kvinderne hvis man skal overbevise de europæiske forbrugere om at leve mere bæredygtigt mener klimakommissæren De enkelte forbrugere har faktisk stor magt Og jeg tror at det er forbrugerne man skal have fat i hvis vi skal have skærpet opmærksomheden på klimaspørgsmålet Vi skal synliggøre forbrugsvalget og dermed budskabet Hvis familien skal have ny bil hvordan vælger de så den bil der er mest fornuftig set fra et klimamæssigt synspunkt siger Connie Hedegaard og fortsætter Hvis forbrugerne skal have det bæredygtige aspekt ind i købssituationen skal vi satse meget mere på mærkningsordninger Bevidstgørelse af forbrugerne er vejen frem Jeg har lige været i Sverige hvor omkring 30 000 svenskere havde skiftet el leverandør fordi de ønskede mere bæredygtig strøm Så forbrugerne vil faktisk gerne tage nogle mere bæredygtige valg hvis de bliver bevidste om hvad konsekvenserne af deres valg er Nye prioriteter Står det til EU kommissionen vil klima blive et af EU s kommende store indsatsområder Kommissionen har netop lavet et forslag til EU s budget der siger at mindst 20 procent af hele EU budgettet skal være klimarelateret Det vil også komme til at få en indirekte kønsmæssig dimension mener klimakommissæren Kønsmainstreamning er en del af EU s politik og køn er en del af alt EU arbejder med lige fra klima til udviklingsbistand Når 20 procent af hele EU s budget skal være klimarelateret vil det få enorm betydning for hvilke infrastrukturprojekter der kan få EU støtte Det vil betyde at man vil støtte færre motorveje men mere kollektiv trafik Dermed er det også en indirekte støtte til at flere kvinder transporterer sig til og fra arbejde i den kollektive trafik siger hun De øremærkede klimapenge kan også komme forskningen til gode Den forskning i køn og klima som Connie Hedegaard efterlyser Men skal forskningen laves kræver det at der er forskere

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/se/vem_gor_vad+/eu/EU%27s+klimakommiss%C3%A6r+Hedegaard%3A+Vi+mangler+viden+om+k%C3%B8n+og+klima.9UFRnK2T.ips (2016-02-09)
    Open archived version from archive

  • User Driven Innovation - NIKK
    Innovation Innovation is not just about technological solutions but about questioning that which we often take for granted Women s potential to create new innovation continues to be under utilized Investing in a more equal gender division will however bring out new products that incorporate the needs of both women and men increase gender equality within technology and research and contribute to economic growth Read more about User Driven Innovation

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/en/recommendations/all_the_recommendations/user_driven_innovation/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive

  • User Driven Innovation - NIKK
    silloin kun kyseenalaistetaan vanhat oletukset ja analysoidaan yhteiskunnan normeja kriittiseltä kannalta 1 Teknologinen kompetenssi maskuliinisuus Läntisen ajattelutavan mukaan teknologinen kompetenssi innovointi luovuus ja tiede edustavat miehisiä arvoja kun taas naisia on pidetty teknologisesti osaamattomina tieteestä piittaamattomina ja ylipäätään palveluhenkisempinä Kaupallisella alalla naiset ovat aliedustettuina ja teknologian maailmassa naiset löytyvät usein huonoimmin palkatuilta tuotantolinjoilta Miehet ovat suuremmalla todennäköisyydellä esimiesasemissa ansaitsevat enemmän ja heillä on paremmat mahdollisuudet toimia luovasti ja innovatiivisesti 2 Esimerkiksi Ruotsissa naisia on kaupallisen alan tutkijoiden joukossa vain 25 Norjassa 20 3 Miehet tuottavat 90 kaikista teknologian tuotteista ja palveluista sillä aikaa kun naiset vaikuttavat 80 iin kaikista kulutukseen liittyvistä hankintapäätöksistä Tietokoneiden yleistyminen on kaventanut naisten ja miesten välistä digitaalista eroa helpottanut naisten kotoa tapahtuvaa työntekoa ja auttanut luomaan uusia naisten omistamia yrityksiä 4 Uusien teknologisten ratkaisujen käyttö edellyttää kuitenkin aikaa ja rahaa jota kaikilla ihmisillä ei ole samassa määrin Työpaikan moninaisuus edistää innovaatiota Erään tanskalaisen tutkimuksen mukaan moninaisuus saa aikaan seuraavaa luo uusia menestyksekkäitä konsepteja tuotteita ja palveluita joissa yhdistyvät sekä miesten että naisten tarpeet ja mieltymykset johtaa tehokkaampaan ankkurointiin paikallisella tasolla lisää naisten arkielämässä käyttämän teknologian määrää lisää oman yrityksen omistavien naisten osuutta johtaa parempaan tasa arvoon tieteen ja teknologian aloilla mikä puolestaan edistää talouskasvua lisääntyneen ihmispääoman seurauksena Lisäksi naisten yhtäläinen osallistuminen tieteeseen ja teknologiaan tarjoaa heille mahdollisuuden vaikuttaa tutkimusohjelmiin ja sitä kautta naisten elämään vaikuttaviin teemoihin Jos suunnittelussa käytetään yksinomaan yhden sukupuolen näkökulmaa esimerkiksi uusien lääketieteellisten laitteiden kehittelyssä voi käydä niin että toisen sukupuolen tarpeet jäävät kokonaan huomiotta Lisäksi tutkimuksessa havaittiin että sukupuoleen investoiminen voi lisätä yrityksen innovaatiopotentiaalia 110 lla 5 Painottamalla molempia sukupuolia yritykset pääsevät hyötymään näkökulmien runsaudesta ja moninaisuudesta tuotekehittelyssä ja muissakin operaatioissa Innovaatiolla saadaan parempia tuloksia ja tyytyväisempiä työntekijöitä Mitä pitäisi tehdä Tuloksissa painotetaan naisten lukumäärän lisäämisen merkitystä elinkeinoelämässä varsinkin teollisuus ja rakennusaloilla Muita mahdollisia toimia ovat 6 varmistaa että sekä tytöille että

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/fi/pohjoismaisia_suosituksia/kaikki_suositukset/user_driven_innovation/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive

  • Men's and Women's Carbon Footprints - a tool for development - NIKK
    the World Wildlife Fund WWF reports regularly on the development of humanity s and different nations environmental footprints and shows the simultaneous effects on biological diversity 5 Cities and their environmental footprint Much of our total environmental footprint including carbon dioxide is derived from activities related to cities Humanity is becoming increasingly urban and this comes with some of the greatest challenges we face in terms of sustainability We in the North are conducting our lives as if we had at least three whole planets to dispose of while people in the South can t even fill their most basic needs What kind of infrastructure and technological solutions do we need in order to ensure a good quality of life for everyone without depleting the ecosystem and biological diversity What could be the sustainable urban lifestyle of the future With large problems come large opportunities Mapping out ways to reduce climate change in Finland Finland s national chapter of the World Wildlife Fund WWF Finland has mapped out measures with which Finnish people can most effectively reduce climate change The project has focused on housing transport and food offering three different ways to ease climate change Finland s climate impact is one of the highest in the world in relation to its population twice that of Sweden and ten times that of India Among individual consumers housing food and transportation are the biggest sources of carbon dioxide emissions Household consumption patterns vary from limited to reasonable to downright wasteful The project has focused on average Finnish households and consumers The survey is only available in Finnish The average carbon footprint of an individual Finnish consumer is approximately 10 tons of CO2 equivalents annually The footprint consists of 30 from housing 20 from transport and 18 from food and the remaining 32 come from other household functions The most significant of these are health care school social services restaurants and hotels interior decorating and home care The carbon footprint was calculated using information from the ENVIMAT project model and mappings by Kotakorpi et al 2008 6 7 The above mapping of the measures used by average Finns to reduce climate change has not been analysed from a gender perspective FAZER In Finland the Fazer Group has committed to reducing its carbon footprint Around one third of the strain on the environment comes from food production preparation restaurant services and shopping trips About one quarter of the world s total climate impact also comes from food Apart from housing and transportation food is one of the largest daily factors affecting the environment When we talk about the carbon footprint of food we have to examine the entire life cycle including the different stages of food production and the environmental effect of each of them The final carbon footprint is the sum total of the different parts and stages of the entire production cycle Every participant in the value chain has to take greater responsibility for their actions Consumers need to know how the carbon footprint of the food they eat is created and to understand the role of each stage in the life cycle of food in terms of the total size of the footprint Determining the carbon footprint of an individual food item is not a simple task Growth conditions in the beginning of the life cycle and the long production chains of raw goods make it difficult to obtain information and to ensure that the information is comprehensive But studying the delivery chain from a carbon footprint perspective yields a lot of valuable information and offers new possibilities for improving practices The climate impact of food comprises about 20 percent of an individual s total daily climate impact We know that greens vegetables and other raw foods have a small carbon footprint while that of fruit is somewhere in the middle The lowest footprint is measured in the hundreds of grams the medium footprint in kilograms and the largest footprint in something like 10 kilograms for every one kilogram of raw product For animal products the climate impact ranges from medium to high Through its Lean project the Finnish company Fazer has reduced production waste in its bakeries by 35 percent Fazer s Bread and Coffee Bread division and its Chocolate and Confectionery division have signed onto an energy efficiency agreement with the Confederation of Finnish Industries The agreement s aim is to make energy use more efficient by 9 percent by the end of 2016 Bread with a carbon footprint label As the first baked goods producer in Finland Fazer has introduced carbon labelling on its bread products to inform customers about the environmental impact of the company s activities and to guide consumers and customers in choosing products and services responsibly Fazer s Ruispuikula rye bread is one of Finland s most popular breads and was selected precisely for that reason as the first bread to receive the carbon footprint label the Carbon Flower Consumers today want their products and services to be produced in an environmentally responsible way and they are interested in the environmental impact of those products and services They also want to know how they can influence their own carbon footprint through their food choices If a consumer decides to discard unused bread slices he or she may be responsible for up to 20 percent of the total carbon footprint of bread when accounting for the product s entire life cycle Bio waste that sits rotting in the waste bin creates methane which is an even more harmful greenhouse gas than carbon dioxide The estimated carbon footprint of Fazer s Puikula whole grain rye bread covers all emissions from the energy consumed by the bakery The commonly used method used also by Fazer is to calculate the carbon dioxide equivalents CO2e through a life cycle assessment LCA The life cycle assessment adheres to basic ISO principles for life cycle models Ruispuikula a carbon footprint of 110 grams CO2e 100 grams of bread The total

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/en/recommendations/all_the_recommendations/mens_and_womens_carbon_footprints_-_a_tool_for_development/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive

  • Men's and Women's Carbon Footprints - a tool for development - NIKK
    ilmastonmuutoksen hidastamiseen Projekti on keskittynyt tarkastelemaan asumista liikennettä ja ravintoa ja se tarjoaa kolme erilaista tapaa ehkäistä ilmastonmuutosta Maailmanlaajuisesti Suomi on yksi ilmastoa eniten kuormittavista valtioista suhteessa asukaslukuunsa Suomen ilmastokuorma on kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna ja kymmenkertainen verrattuna esimerkiksi Intiaan Yksittäisen kuluttajan kohdalla suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheutuvat asumisesta liikenteestä ja ravinnosta Kotitalouksien tasolla kulutuskäyttäytyminen vaihtelee alhaisesta kohtalaiseen ja suorastaan tuhlaavaiseen Projekti on keskittynyt arvioimaan keskivertokotitalouksia ja keskivertokuluttajaa Yksittäisen suomalaisen kuluttajan keskimääräinen hiilijalanjälki vuosittain on arviolta 10 tonnia CO2 ekvivalentteja Kokonaisjalanjälki muodostuu asumisesta 30 liikenteestä 20 ja ravinnosta 18 Jäljelle jäävä 32 syntyy muista kotitalouksiin liittyvistä palveluista joista merkittävimmät ovat terveydenhoito koulut sosiaalipalvelut ravintolat ja hotellit sisustus ja kodinhoito Hiilijalanjäljet on laskettu käyttämällä ENVIMAT projektimallin sisältämiä tietoja sekä Suomessa tehtyä kartoitusta Kotakorpi et al 2008 6 7 Ylläolevaa kartoitusta keskivertosumalaisten keinoista vähentää ilmastonmuutosta ei ole analysoitu sukupuolinäkökulmasta FAZER Fazer on sitoutunut pienentämään hiilijalanjälkeään Ympäristökuormituksesta noin kolmannes aiheutuu ravinnosta sen tuotannosta valmistuksesta ravintolapalveluista ja kauppamatkoista Ilmastovaikutusten kohdalla ravinnon osuus on noin neljännes Asumisen ja liikenteen ohella ravinto on yksi suurimmista päivittäisten ympäristövaikutusten aiheuttajista Puhuttaessa ruoan hiilijalanjäljestä on huomioitava ruoan koko elinkaari mukaan lukien ruoantuotannon kaikki eri vaiheet joista kukin vaikuttaa ympäristöön eri tavoin Lopullinen hiilijalanjälki koostuu tuotteen elinkaaren kaikista eri osista sekä vaiheista Kaikkien arvoketjun toimijoiden on kannettava omasta toiminnastaan suurempaa vastuuta Siksi on tärkeää että kuluttajat tietävät mistä ruoan hiilijalanjälki koostuu ja ymmärtävät tuotteen elinkaaren eri vaiheiden merkityksen kokonaishiilijalanjäljen kannalta Yksittäisen ruokatavaran hiilijalanjäljen määrittäminen ei ole helppoa Kasvuolosuhteet tuotantokaaren alkuvaiheessa ja raaka aineiden pitkät tuotantoketjut tuovat haasteita tiedonkeruuseen ja tietojen kattavuuteen Tuotantokaaren tarkastelu hiilijalanjäljen näkökulmasta tuottaa kuitenkin paljon hyödyllistä tietoa ja tarjoaa mahdollisuuksia käytäntöjen parantamiseksi Ruoan ilmastovaikutukset muodostavat noin 20 prosenttia yksilön aiheuttamasta yhteenlasketusta päivittäisestä ilmastokuormasta Tiedämme että kasvisten ja muiden raakatuotteiden hiilijalanjälki on pieni kun taas hedelmien ympäristövaikutus on jossain keskivaiheilla Alhaisimmat jalanjäljet ovat sadoissa grammoissa keskimääräiset lasketaan jo kiloissa kun taas suurimpien hiilijalanjälkien kohdalla puhutaan jo 10 kilosta raaka ainekiloa kohden Eläintuotteiden ilmastovaikutus vaihtelee keskimääräisestä suureen Fazer on projektinsa avulla vähentänyt leipomotuotantonsa tuotantojätettä 35 prosentilla Suomessa Fazer Leipomot ja Fazer Makeiset ovat allekirjoittaneet Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen jonka tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 9 prosentilla vuoden 2016 loppuun mennessä Leivän hiilijalanjälkimerkki Fazer on ensimmäisenä leipomoyrityksenä Suomessa ottanut käyttöön hiilijalanjälkimerkin leipätuotteissaan tiedottaakseen asiakkailleen yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksista ja opastaakseen kuluttajia ja asiakkaita valitsemaan tuotteita ja palveluita vastuullisesti Fazerin Ruispuikula on yksi Suomen suosituimmista leivistä ja valittiin juuri siksi ensimmäiseksi leiväksi joka sai hiilikukka merkinnän Nykypäivän kuluttaja haluaa tietää että hänen käyttämänsä tuote tai palvelu on tuotettu vastuullisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden ja on täten kiinnostunut tuotteiden ja palveluiden ympäristökuormasta ja siitä miten hän itse voi vähentää omaa hiilijalanjälkeään ruokaostostensa kautta Leivän kohdalla kuluttajan osuus tuotteen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä voi olla jopa 20 prosenttia jos kuluttaja hävittää syömätöntä leipää Roskakorissa mätänevä biojäte synnyttää metaania joka on hiilidioksidiakin haitallisempi kasvihuonekaasu Fazerin täysjyvärukiista valmistetun Puikula leivän hiilijalanjälkeä arvioitaessa lasketaan mukaan kaikki leipomon energiankulutuksen aiheuttamat päästöt Tavanomainen käytäntö jota myös Fazer noudattaa on laskea hiilidioksidiekvivalentti CO2e ja tuotteen elinkaariarviointi LCA Elinkaariarvioinnissa noudatetaan ISO n perusperiaatteita elinkaarimalleja varten Ruispuikula hiilijalanjälki 110 g CO2e 100 g leipää Hiilijalanjälki muodostuu eri tuotantovaiheiden kokonaisarvosta Raaka

    Original URL path: http://www.equalclimate.org/fi/pohjoismaisia_suosituksia/kaikki_suositukset/mens_and_womens_carbon_footprints_-_a_tool_for_development/ (2016-02-09)
    Open archived version from archive



  •